Valtionrautatiet sai vuonna 1950 yksityisen Rauman Rautatien oston yhteydessä kaksi tankkiveturia. Tampella oli valmistanut ne vuonna 1913. Valtionrautateillä niille annettiin numerot 72 ja 73 sekä sarjamerkki Vk5.

Vk5-vetureissa oli yksiakseliset johto- ja laahustelit sekä neljä vetoakselia. Niissä oli kaksoiskoneisto ja levykehys. Sylinterit ja kattila olivat samanlaiset kuin Hk5-sarjassa. Kattila oli varustettu tulistimella ja käyttökoneistossa oli Walschaertin luistikoneistot ja mäntäluistit. Vetopyörien halkaisija ja vetopyörästön pituus olivat samat kuin Tk1–Tk2-sarjoissa. Hytin sivuikkunat oli näkyvyyden parantamiseksi sijoitettu ulkoneviin ikkunalokeroihin. Vesisäiliöt sijaitsivat kattilan sivuilla. Vetureissa oli Aga-valaistus. Valtionrautateillä vetureihin tehtiin muutamia pieniä muutoksia. Hytin takana sijainnutta polttoainesäiliötä korotettiin hieman ja karja-aurat korvattiin
vaihtotöissä käytännöllisemmillä astinlevyillä. Veturit muutettiin Valtionrautateillä hiililämmitteisiksi siten, että turbiinisavutorvi kuitenkin säilytettiin.

Vk5:t pysyivät Raumalla vuoteen 1959 asti toimien pääasiassa vaihtotöissä. Mainittuna vuonna ne siirrettiin Joensuuhun vaihtovetureiksi ja seuraavana vuonna edelleen Imatralle. Ne hylättiin tarpeettomina vuonna 1962.

Rauman Rautatien veturi 7 – myöhemmin Vk5 nro 72 – oli Vammalan veturitallissa sisällissodassa käytyjen Tampereen taisteluiden päättyessä vuonna 1918. Valtionrautatiet otti veturin tällöin käyttöönsä kolmen kuukauden ajaksi vaihtotöihin Tampereen varikolle.

The VR took possession of two 2-8-2Ts with its absorption of the private Rauma Railway in 1950. Built by Tampella in 1913, they received the running numbers 72 and 73, and were classified Vk5. 

The Vk5s were simple expansion engines with plate frames; the cylinders and boiler were identical to those of the Hk5 class locomotives. The boiler was superheated and steam distribution was by Walschaerts valve gear using piston valves. The diameter of the driving wheels was the same as those of the Tk1 and Tk2 class freight locomotives. Projecting cab side windows improved visibility. The engine lamps were Aga gas lit. The VR made a number of minor modifications, including the raising of the bunker sides and the attaching of shunters’ steps in the place of cow-catchers for use by shunting crews. Although the VR converted the Vk5s to coal firing, their spark-arrester stack was retained.

The two Vk5s were stationed at Rauma mainly for shunting duties until 1959 after which they were transferred for the same tasks first to Joensuu and then a year later to Imatra. They became superfluous in 1962 and were withdrawn.

Rauma Railway no. 7 (Vk5 no. 72) was allocated to Vammala MPD towards end of hostilities during the Civil War in 1918; it was then used for three months by the SVR for shunting from Tampere loco depot.