G2-sarjan veturi nro 135 oli neljäs VR:n Helsingin konepajan valmistama veturi. Se valmistui vuonna 1888.
Class G2 2–6–0 no. 135, built in 1888, was the fourth locomotive to be manufactured by the SVR Helsinki workshops.
G2-sarjan veturi 135 kuvattuna 1900-luvun alussa.
G2 class no. 135 in the early 1900s.
Suomen Valtion Rautateiden Helsingin konepaja valmisti vuonna 1888 SLM:n G1-piirustusten mukaan kaksi veturia,
numerot 134 ja 135, sekä vuosina 1895 ja 1896 vielä kaksi samanlaista veturia, numerot 184 ja 185. Näistä kaksi vanhinta oli jäljellä 1942 sarjamerkkimuutoksen aikaan, jolloin niille annettiin sama sarjamerkki Sk1 kuin SLM:n valmistamille G1-vetureille ja Dübsin valmistamille G4-vetureille.
G2-vetureiden rakenne oli sama kuin G1:llä, eli siinä oli johtoakseli ja kolme vetoakselia. Johtoakseli oli kiinnitetty veturin runkoon tukivarsista keskustapilla, joten se pääsi liikkumaan sivusuunnassa. Etupään kannatuksena olivat poikittaiset lehtijouset johtoakselin molemmin puolin. Veturissa oli kaksoiskoneisto, Stephensonin sisäpuoliset luistikoneistot ja tasoluistit. Kaikki veturit valmistettiin halkolämmitteisiksi ja varustettiin junan höyrylämmitys-
laitteilla. Tenderi oli kaksiakselinen.
Veturit olivat aluksi halkolämmitteisiä, mutta myöhemmin ajoittain myös hiililämmitteisiä. Veturi 134 varustettiin tulistinkattilalla vuonna 1925 ja 135 vuonna 1927.
Alkujaan 134:ää käytettiin henkilö-, tavara- ja sekajunissa Tampereen ja Seinäjoen seuduilla. Sen sijaan 135 oli pitkään ainoa kevyt mogul-veturi Helsingissä, kunnes se siirrettiin Seinäjoelle. Uudemmat 184 ja 185 olivat lyhyen aikaa Vaasassa ennen siirtoaan Keski-Suomeen. Myöhemmin sarjan käyttö siirtyi enemmän työjuniin, vaihtotöihin ja varavetureiksi. Veturit 184 ja 185 hylättiin vuosina 1935 ja 1936 Iisalmesta ja Jyväskylästä. Veturit 134 ja 135 olivat käytössä 1950-luvun alkuun. Näistä 134 oli pitkään vuok-
rattuna Outokumpu Oy:lle Harjavaltaan. Veturi 135 puolestaan varastoitiin ensin Raaheen ja asetettiin 1969 muistomerkiksi VR:n Hyvinkään konepajalle.
Four locomotives, two later became class Sk1
In 1888 the Helsinki works of the Finnish State Railways constructed two Moguls to the main drawings of those supplied by SLM as class G1 in 1885–86. Originally numbered 134–135, these were followed by nos. 184–185 in 1895 and 1896. The four engines were designated class G2. At the time of the new classification in 1942, only the two older engines were still in use. They were classified Sk1 together with the remaining G1 and G4 locomotives.
The G2 design was similar to that of the G1. In the beginning all were wood fired but some were later occasionally coal fired. Nos. 134 and 135 were superheated in 1925 and 1927 respectively.
At first the G2s were used on all kinds of traffic. No. 134 worked around Tampere and Seinäjoki while no. 135 was the only light Mogul at Helsinki before moving to Seinäjoki for a longer period. Later these two 2–6–0s were used for short times at various depots and railway construction sites. Nos. 184 and 185 did a brief stint at Vaasa before moving to eastern and central Finland until withdrawn in 1935 and 1936. Nos. 134 and 135 lingered until the 1950s, 134 on long-term hire to Outokumpu Oy, Harjavalta (near Pori). No. 135 was not scrapped but stored at Raahe until plinthed at the VR’s Hyvinkää works in 1969.
