Preussin valtionrautateiden ensimmäinen neljällä vetoakselilla varustettu tavara veturi tyyppi oli G7, jota valmistettiin kahtena pääsarjana sekä useina erikoisversioina. Kaksoiskoneistoista pääsarjaa G71 oli valmistettu Preussin valtionrautateille 1002 veturia vuosina 1893–1910, sekä vielä 200 veturia lisää vuosina 1916–18. Yhdyskoneistoista pääsarjaa G72 oli valmistettu 1642 veturia vuosina 1895–1911. Valmistukseen osallistuivat kaikki suuret saksalaiset veturitehtaat.

Veturisarjan pitkän valmistusajan aikana tapahtuneesta teknisestä kehityksestä sekä myöhemmistä siirroista useille omistajille johtuen varusteiden ja rakenteen yksityiskohdissa oli lukuisia eroavaisuuksia. Eroja esiintyi muun muassa tulipesän rakenteessa, hytin rakenteessa, jarrulaitteistoissa, ilmapumpun sijoituspaikassa, hiekkakupujen ja hiekoitusputkien lukumäärässä ja kulussa. Osa vetureista oli panssaroituina ensimmäisen maailmansodan aikana, jonka jälkeen vetureita luovutettiin sotakorvauksina useisiin Euroopan maihin, mm. Puolaan.

Saksalaiset lähettivät kesäkuussa 1942 Virosta Suomeen kaksi Puolan rautateiden Tpl-sarjan veturia, jotka voitiin vähäisin korjauksin saada ajokuntoon. Veturit Tp1–35 ja Tpl–128 oli valmistettu Magdeburgin rautatielle sarjamerkillä G71 ja numeroilla 4419 ja 4463. Ne oli luovutettu sotakorvauksena Puolan rautateille vuonna 1919. Neuvostoliiton sotavoimat olivat vallanneet veturit Puolassa vuonna 1939 ja muuttaneet ne 1524 mm raideleveydelle. Saksalaisten haltuun veturit olivat joutuneet vuonna 1941 alkaneiden sotatoimien aikana ja saaneet numerotunnukset 55.097 ja 55.232. Valtionrautatiet antoi niille numeron 2900 ja 2901 sekä sarjamerkin B3. Molemmat veturit otettiin liikenteeseen kesäkuussa 1942 ja samana vuonna toteutetussa sarjamerkkiuudistuksessa muutettiin sarjamerkiksi Tv4.

Tv4 oli neliakselinen tenderiveturi ilman johto- tai laahusakseleita. Veturissa oli levykehys, märkähöyrykattila ja kaksoiskoneisto. Sisäpuolinen Allan-luistikoneisto käytti mäntäluisteja. Veturissa oli ilmajarru ja se oli varustettu kolmiakselisella tenderillä. Valmistussarjojen perusteella veturissa 2901 olisi ollut 12,0 m3 ja veturissa 2900 16,5 m3 vesitilan tenderi. Vuoden 1904 jälkeen valmistetuissa sarjan vetureissa oli pyritty joustavampaan kulkuun kaarteissa, joten toinen ja neljäs vetopyöräpari tehtiin 10 mm siirtyviksi sivusuunnassa. Ainakin veturin 2900 pyörästö oli varustettu tällä toiminnolla. Molemmat veturit varustettiin käyttöönottokorjauksen yhteydessä osittain suomalaisten vetureiden osilla.

Veturi 2900 sijoitettiin Riihimäelle ja 2901 Viipuriin. Elokuusta 1942 lähtien kumpikin oli Viipurissa. Vetureita käytettiin aluksi paikallisissa työ- ja halkojunissa. Vähitellen niiden käyttöalue laajeni pitempimatkaisiin tavarajuniin. Ne toimivat ilmeisen hyvin, koska korjauspäiviä niille on merkitty ainoastaan muutamia. Viipurista jouduttiin luopumaan sotatoimien takia kesäkuun lopussa 1944. Silloin veturit siirrettiin Kouvolaan, kunnes ne lokakuussa luovutettiin Neuvostoliittoon.

The first Prussian eight-coupled freight locomotive was class G 7, which was built as two main sub-groups and several other special versions. The two-cylinder simple version G 71 comprised 1,002 locomotives built in 1893–1910 and 200 erected in 1916–18, and the compound version, class G 72, 1,642 locomotives constructed between 1895 and 1911. Most major German manufacturers participated in the construction of class G 7. Due to the lengthy period of building and later transfers to various owners, there were several detail differences within the class such as in the construction of firebox, cabin, brakes, air pump, number of domes and sanding pipes. Some of the locomotives were armoured during the Great War. After 1918 many locomotives were handed over to other countries as war reparations, for example Poland, where they became class Tp1.

The Germans sent two Tp1s of PKP in working order from Estonia to Helsinki in June 1942: nos. Tp1–35 and Tp1–128, both originally class G 71. They were originally numbered Magdeburg 4419 and 4463 but were handed over to the PKP in 1919. Captured by Soviet forces in 1939, they were converted to 1524mm gauge. They fell to the Germans in 1942 and were renumbered DRG nos. 55 097 and 55 232. The VR numbered them 2900 and 2901 and classed them as B3. Both locomotives were put into service after a short works visit in June 1942 and in October their classification was changed to Tv4.

The Tv4 had plate frames and used simple-expansion saturated steam; it had Allan valve gear and piston valves and air brakes. No. 2901 had a six-wheel tender of 12m3 water capacity and no. 2900 a larger one with 16.5m3 capacity. In order to negotiate curves more smoothly, locomotives built after 1904 had 10mm side play on the fourth axle; no. 2900 was so fitted but there is no record whether no. 2901 also was. When prepared for use in Finland both locomotives received some components that were standard on Finnish locomotives.

No. 2900 was allocated to Riihimäki and no. 2901 to Viipuri, with both working from Viipuri after August 1942. Originally they were used on local pick-up goods and movements of wagons loaded with logs (fire wood). Gradually, as they proved satisfactory in service with very few days under repair, their sphere of operation grew to longer distance freights. Finland lost Viipuri at the end of June 1944 and both locomotives moved to Kouvola depot, from where they were returned to the USSR in October 1944.