Locomotives surrendered to the Soviet Union in 1940
K3/Tv1-sarjan veturi nro 716 ja K5/Tk3-sarjan veturi nro 886 jouduttiin luovuttamaan talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon. Veturit säilyttivät Neuvostoliitossa suomalaisen numeronsa ja sarjatunnuksensa ainakin alkuvaiheessa. Veturi kuvattuna Viipurissa.
Class K3 (Tv1) no. 716 and K5 (Tk3) no. 886 were ceded to the Soviet Union after the Winter War. These 2–8–0s retained their VR class insignia and numbering, at least initially. Locomotive was photographed at Vyborg in the USSR.
Talvisodan jälkeen luovutettiin Neuvostoliittoon 75 höyryveturia. K5/Tk3-sarjan veturi nro 870 romukunnossa Neuvostoliitossa. Tätä veturia ei koskaan saatu takaisin Suomeen.
Seventy-five steam locomotives were ceded to the Soviet Union following the Finnish Winter War. K5 (Tk3) 2–8–0 no. 870 is seen in scrap condition in the USSR; it was never returned to Finland.
K3/Tv1-sarjan veturi nro 716 ja K5/Tk3-sarjan veturi nro 886 jouduttiin luovuttamaan talvisodan jälkeen Neuvostoliittoon. Veturit säilyttivät Neuvostoliitossa suomalaisen numeronsa ja sarjatunnuksensa ainakin alkuvaiheessa. Veturi kuvattuna Viipurissa.
Class K3 (Tv1) no. 716 and K5 (Tk3) no. 886 were ceded to the Soviet Union after the Winter War. These 2–8–0s retained their VR class insignia and numbering, at least initially. Locomotive was photographed at Vyborg in the USSR.
Talvisota Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkoi 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940, jolloin tuli voimaan Suomen ja Neuvostoliiton välinen Moskovan rauhansopimus. Se lopetti 105 päivää kestäneen talvisodan. Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan sekä osan Etelä-Karjalaa, Sallan–Kuusamon alueen, Kalastajan- ja Sredni-saarennon Petsamossa sekä Suomenlahden ulkosaaret Suursaaren, Tytärsaaret, Lavansaaren ja Seiskarin, lisäksi vuokrattiin Hankoniemi sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi. Alueluovutuksissa Suomi menetti 972 km rautateitä ja niiden mukana Viipurin suuren ratapihan ja konepajan.
Neuvostoliitto ei ollut sotatoimissa valloittanut kaikkia luovutettavia alueita ja esimerkiksi Viipurin, Sortavalan ja Käkisalmen kaupungit olivat Suomen sotavoimien hallussa sodan päättyessä. Neuvostoliiton hallitus tähdensi rauhanneuvottelujen yhteydessä, että se osoitti suurta jalomielisyyttä luopuessaan sotakorvausten vaatimisesta Suomelta. Niiden sijaan Suomi joutui palauttamaan alueelta poisviedyn omaisuuden ja korvaamaan hävitetyn.
Palautusvaatimus käsitti myös alueella olleen Elisenvaaran ja Sortavalan varikoiden rautatiekaluston. Käytännössä veturit eivät olleet kaikilta osin samoja, mutta vastaavia kuitenkin. Liikkuvan kaluston luovutus käsitti 76 veturia, 120 henkilövaunua ja 1868 tavaravaunua. Uuksuun jäänyt H2 294 laskettiin Suomen hyväksi, joten palautettavaksi jäi 75 veturia. Kaluston luovutus tapahtui 15.7.1940 Ensossa ja se aloitettiin G10-vetureilla 350 ja 352 sekä 50 vaunulla. Vetureiden osalta luovutus saatiin päätökseen 7.9.1940, jolloin luovutettiin veturi K5 891.
The Russo–Finnish Winter War began on 30 November 1939 and ceased on 13 March 1940, after which the Moscow Peace Treaty between Finland and the Soviet Union came into force. This armistice brought 105 days of hostilities to an end but forced Finland to surrender the following territory to the Soviet Union: the Karelian Isthmus, the Karelian Lake Ladoga region, part of South Karelia, the Salla–Kuusamo region, the Kalastaja and Sredni peninsulas near Petsamo, as well as the islands of Suursaari, Tytärsaaret, Lavansaari and Seiskari in the Gulf of Finland. Finland also had to lease the Hanko peninsula as a military base for a thirty-year period. The areas ceded had 972km of railways and included the large marshaling yard at Viipuri and Viipuri workshops.
The USSR did not conquer all of the surrendered territory as towns such as Viipuri, Sortavala and Käkisalmi were still under Finnish military control at the end of hostilities. During the course of the peace negotiations, the Soviet regime emphasised that it would show great magnanimity by relinquishing its war reparation demands if Finland for its part was prepared to surrender property it had confiscated and to replace anything it had destroyed.
Items claimed as reparations included railway stock based at the Elisenvaara and Sortavala loco sheds. 76 locomotives, 120 carriages and 1,868 wagons were requested. Class H2 no. 294, which was abandoned at Uuksu (in surrendered territory) was counted as one, leaving another 75 to be relinquished to the Soviets. These locomotives and other rolling stock were handed over at Enso (near Imatra), a process that began on 15 July 1940 with G10 class nos. 350 and 352 together with 50 wagons. The last locomotive, K5 no. 891, was surrendered on 7 September 1940.
