Steam locomotive design
Suomalaisen veturisuunnittelun voidaan katsoa alkaneen Vaasan radalle hankitun epäonnistuneen C5-veturin hankinnan jälkeen. Insinööri Adolf Engström sai tehtäväkseen uuden veturin suunnittelun. Hänen luomuksensa oli veturityyppi G1, ensimmäinen Rautatiehallituksen (Valtionrautateiden) konetoimiston suunnitelma. Tämän jälkeen konetoimisto suunnitteli lukuisia eri veturityyppejä, osin täysin itsenäisesti, osin veturitehtaiden kanssa. Yhteistyöstä esimerkkinä on konetoimiston suunnittelema aiempia I1–I3-sarjoja suurempi ja vahvempi 2–6–4T, joka valmistajatehtaan Hanomagin suosituksesta muutettiin 2–8–2T-pyörästöiseksi (N1/Pr1) veturiksi.
Useista veturityypeistä, kuten esimerkiksi P1/Hr1 ja R1/Tr1, on moniakin, vain vähän toisistaan erottuvia suunnitelmia. Suunnitelmiahan tehtiin eri pohjalta parhaan vaihtoehdon löytämiseksi jo suunnittelupöydällä. Tosin vetureiden valmistuttua niihin yleensä tehtiin myös monia muutoksia tekniikan kehittyessä.
Viimeinen kone(teknillisessä)toimistossa suunniteltu veturityyppi oli Tv6/Tv3. Sen jälkeen siirryttiin jo dieselaikaan ja suunnitelmia tehtiin yhteisesti eri veturitehtaiden kanssa. Seuraavassa lainaus Valtionrautateiden 100-vuotishistoriikista viimeisen höyryveturin suunnitteluhistoriasta:
”Oman lukunsa ansaitsee se rautatiehallituksen koneteknillisessä toimistossa suunniteltu väliraskas tavaraliikenneveturityyppi, jolle alun perin kesäkuussa 1944 määrättiin sarjamerkiksi Tv6 (muutettiin myöhemmin merkiksi Tv3) 1) ja jota ei koskaan tilattu valtionrautateille. Veturi oli akselijärjestykseltään tyyppiä 1–4–1 2) ja suunniteltu hiililämmitteiseksi. Sen suunnittelutyö aloitettiin v. 1945 ja saatettiin päätökseen v. 1950. Pääasiallisin työ suoritettiin v. 1946–49. Suunnittelussa oli lisäksi kiinnitetty erikoista huomiota siihen, että veturi saataisiin tarvittaessa helposti tasausvipusuhteita muuttamalla raskaaksi tavaraliikenneveturiksi, jolloin painoa siirtyisi enemmän vetopyörille. Veturin tekniset määreet ovat oheisessa taulukossa.
Vetureiden toimitusmahdollisuuksia tiedusteltiin 22.1.1948 englantilaiselta toiminimeltä The Vulcan Foundry, Ltd. Locomotive Works (Newton-Le Willows, Lancashire), mutta tilausta ei kuitenkaan tehty, koska näytti paremmalta jatkaa raskaiden Tr1-tavaraliikenneveturien hankintaa 3). Hinta olisi ollut 20 veturia tilattaessa 13 018 600 mk ja 25 veturia tilattaessa 12 810 740 mk kappaleelta koottuina ja Liverpoolissa laivaan lastattuina. Toimitus olisi tapahtunut v:n 1952 kuluessa. Tv3-veturisarjan suunnittelu oli samalla viimeinen rautatiehallituksen koneteknillisessä toimistossa tehty täydellistä veturia käsittävä suunnittelutyö.”
Oheisissa veturin suunnittelukuvissa nähdään Tv6-veturin muutamien yksityiskohtien muuttuminen Tv3-veturissa runsaan kolmen vuoden aikana. Tv6:n yleispiirustus on päivätty kesäkuulle 1944 ja Tv3 on päivätty joulukuulle 1947. Veturi oli selvästi suunniteltu kaikilta ominaisuuksiltaan K4/Tv2 ja R1/Tr1 välimuodoksi.
1) Sarjamerkin muutos johtui siitä, että sotasaaliina saatujen Tv3–Tv5-vetureiden palautuksen vuoksi nuo sarjat poistuivat veturiluettelosta. Näin ensimmäinen ”uusi väliraskas veturisarja” olisi ollut Tv3.
2) Tässä kirjassa käytetyn pyörästömerkintätavan mukaan pitäisi merkinnän olla 2–8–2.
3) Yksi syy hankinnan toteutumattomuuteen oli varmasti myös sopivan ulkomaanvaluutan puute tuohon aikaan. Hankinnan siirtymiseen R1/Tr1-veturin hyväksi vaikutti myös suunnitteilla oleva rataverkon perusparannus kantavuuden ja akselipainojen kohottamiseksi sekä orastava siirtyminen moottoroituun vetovoimaan.
Withdrawal dates of locomotives lost or ceded to the USSR
In the lists the dates given for locomotive losses are usually those of the actual loss; below are the official withdrawal dates.
58 locomotives were stranded in St Petersburg in 1918 when the border closed. They were withdrawn from
VR stock on 8 April 1921. 75 locomotives were ceded to the USSR in 1940. They were withdrawn from VR stock in April 1942.
The war losses of 1944 were officially withdrawn as follows:
No. 215 on 21 March 1946.
Nos. 279, 287, 416, 596, 709, 728, 871 and 903 on 20 September 1945.
War booty locomotives (110 locomotives counted as traffic stock) which were returned to the USSR in 1944-45 were officially withdrawn from VR stock on 20 September 1945.
A final listing of stationary boilers (pumping stations and MPDs) lost with the area ceded to the USSR was not completed until on 7 April 1949; these were withdrawn shortly afterwards.

Valtionrautateille suunniteltiin 1910-luvun lopulla I-sarjaan edeltäjiään raskaampi ja voimakkaampi piirroksen mukainen I4-veturi paikallisjunakäyttöön. Pyydettäessä veturitehtailta tilauksia Hanomag ehdotti hieman poikkeavaa rakennetta ja niinpä I4-sarjaa ei koskaan tilattu, vaan syntyi uusi N1-sarjan tankkiveturi.
The I4 class suburban tank engine design for the VR was intended to be more powerful than the previous I class 2–6–4Ts. However, when the order was placed with Hanomag, the German manufacturer recommended a number of modifications, the result being the N1 class 2–8–2Ts supplied in the mid-1920s. Kokoelma
Matti Bergström / Matti Bergstrom collection
Tv6

Tv3

Valtionrautateiden omaa suunnittelua edusti 1940-luvulla suunniteltu Tv6/Tv3-sarjan veturi, joka ominaisuuksiltaan oli Tv2- ja Tr1-sarjojen välistä. Piirustuksissa ylempi kuva esittää Tv6-sarjaan merkittyä varhaisempaa suunnitteluvaihetta ja alempi kuva Tv3-sarjaan merkittyä lopullista suunnitelmaa.
The Tv6 (Tv3) class was an example of the VR’s own design, being a combination of the Tv2 and Tr1. The drawing above shows the Tv6 in its earlier design stage whilst the finished result Tv3 is seen below. Matti Bergstrom collection Kokoelma Matti Bergström / Matti Bergstrom collection
Matti Bergström / Matti Bergstrom collection
