Steam locomotives stored in strategic reserve
Hr1 1020 takanaan 1021 Vuorten-Vuoren asevarikolla 15.9.1985, vain pari vuotta ennen kriisivarastojen purkupäätöstä. Kymmenen vuoden säilytys ulkona on muuttanut veturit alakuloisen näköisiksi. Vuonna 2017 nro 1020 on Haapamäen Museoveturiyhdistyksellä säilytyksessä ja 1021 VR:llä ajokuntoisena.
Hr1 4–6–2 no. 1020 in front of no. 1021 at the Vuorten-Vuori army base (near Haapajärvi) on 15 September 1985, only two years before the decision to abandon the strategic reserves. The engines were noticeably dilapidated after a decade-long exposure to the elements. In 2017 no. 1020 is preserved by the Haapamäki Museum Locomotive Society and no. 1021 is maintained by the VR in running order.
Vr3 753 suojattiin vuonna 1975 Iisalmessa, vain vajaa kaksi vuotta ennen hylkäämistään. Tässä se on 11.10.1975 valmiina varikolla. Vasemmalla Tk3 1159 ja oikealla Tk3 1137. VR lahjoitti 753:n Haapamäen Museoveturiyhdistykselle vuonna 2012.
Vr3 0–10–0T no. 753 was photographed soon after receiving anti-corrosion protection at Iisalmi MPD on 11 October 1975; however, this did not prevent it from being condemned two years later. The VR donated no. 753 to the Haapamäki Museum Locomotive Society in 2012. The two Tk3 2–8–0s are nos. 1159 (left) and 1137 (right).
Vaikka päätös kriisivarastojen purkamisesta tehtiin vuonna 1985, kului vielä kauan ennen kuin veturit siirrettiin asevarikoilta pois. Tr1 1030 on 12.7.1990 viimeisiä aikojaan Ohenmäen asevarikolla piikkilanka-aidan takana. Varikko tyhjennettiin vetureista elokuun lopussa samana vuonna.
Although the decision was made to disband the strategic reserves in 1985, it took quite some time before the locomotives were hauled away from the army bases. Tr1 2–8–2 no. 1030 is seen behind barbed wire on 12 July 1990 only a few weeks before the reserve was emptied at the end of August.
Ensimmäisten kriisivarastoista poistettujen veturisarjojen Hv3, Tv1, Vr2 ja Vr3 kohtalona oli enimmäkseen romutus. Tässä matkansa pään on kohdannut Tv1-veturi. The fate of the disbanded locomotives was mostly scrapping; this is the end of one the Tv1s
Jo vajaan kymmenen vuoden säilytys ulkona kriisivarastossa on rapistanut vetureita huomattavasti. Vasemmalla Hr1 1002 ja oikealla Hr1 1003 Ohenmäen asevarikolla 6.10.1985. Vuonna 2017 molemmat ovat Haapamäen Höyryveturipuistossa, 1002 näyttelyesineenä ja 1003 halkaistuna havainnollistamassa höyryveturin rakennetta.
The locomotives were in a forlorn state after ten years in the open. Hr1 4–6–2 nos. 1002 (left) and 1003 here stand outside the Ohenmäki army base on 6 October 1985. Both are in 2017 in the Haapamäki Steam Park, no. 1002 on display while no. 1003 is sectioned to show its internal structure.
Hr1 1014 kuului alkupään paketoitujen kriisivetureiden joukkoon. Tässä se on juuri suojattuna 3.8.1970 Pieksämäen ratapihalla odottamassa siirtoa Lievestuoreen asevarikolle. Veturista on poistettu karja-aura.
Hr1 4–6–2 no. 1014 was one of the earliest batch of locos to be mothballed for the strategic reserves. It is seen at Pieksämäki on 3 August 1970 before being transferred to storage at the Lievestuore army base. The cowcatcher has been removed.
Höyryvetureiden (kriisivetureiden) varastointi poikkeusoloja varten
Rautatieliikenteen dieselöinti ja sähköistäminen aiheuttivat 1970-luvulla viimeisten höyryvetureiden poistamisen liikenteestä nopeassa tahdissa. Tarkoituksena oli suojata ja varastoida, niin sanotusti ”paketoida”, veturisarjojen Vr1, Vr2, Vr3, Tk3, Tv1 ja Hv3 uusimmat yksilöt sekä kaikki Hr1 ja Tr1-sarjojen veturit.
Rautatiehallituksen päätöksellä 6.2.1969 (Puolustusministeriön esitys 13.8.1968) sijoitettiin aluksi 250 veturia puolustusvoimien varikoille Lievestuoreelle, Iisalmen eteläpuolelle Ohenmäkeen ja Haapajärven eteläpuolelle Vuorten–Vuoren ulkovarastoon suojattuna sääolosuhteilta. Vetureilla oli tarkoitus turvata kuljetustarpeita mahdollisten kriisitilanteiden vallitessa.
Rautatiehallitus päätti 1.3.1977 vähentää varastoitujen vetureiden määrää 174:ään, joten kaikki Vr2, Vr3, Tv1 ja Hv3-sarjojen veturit hylättiin toukokuussa 1977 ja poistettiin varastoista.
Koko kriisiveturivaraston purkaminen tuli ajankohtaiseksi keväällä 1984. Silloin pääesikunta ilmoitti, ettei ole välttämätöntä säilyttää höyryvetureita sotilaallisiin tarpeisiin. Syyt olivat ilmeisiä, kuten höyryvetureiden käyttö- ja huoltohenkilökunnan vähäisyys ja näihin koulutetun henkilökunnan poistuminen lähivuosina. Lisäksi vetureiden huoltolaitteiden purkamisen johdosta veden ja polttoaineen saannin katsottiin muodostuvan hyvin hankalaksi ja hitaaksi. Höyryvetureiden kohtaloa päättämään muodostettu työryhmä antoi raporttinsa keväällä 1985. Loppuraportissaan rautatiehallitus päätti toistaiseksi säilyttää osan vetureista ja romuttaa niistä välittömästi noin 75 yksilöä.
Kriisivarastoinnin aikana muutama veturi otettiin eri syistä ajoonkin. Ne olivat:
- Vr2 965 Ohenmäessä 1973–77, veturissa kokeiltiin uudenlaista suoja-ainetta ja ensimmäisestä suojauksesta noin vuoden kuluttua se hinattiin Pieksämäelle tutkittavaksi. Tämän jälkeen veturi ajettiin omin konein joulukuussa 1974 Iisalmeen uudelleen varastoitavaksi.
- Tk3 1150; Lievestuoreella 1977, kunnostettiin 1978 Pieksämäellä käytettäväksi elokuvissa.
- Vr1 795; Lievestuoreella 1977, kunnostettiin Pieksämäellä vuonna 1980. Seuraavana vuonna se myytiin Nokia Oy:lle. Veturi hinattiin Pieksämäeltä Riihimäelle, mutta ajoi omin konein Riihimäki–Pasila–Båtvik.
Neljän veturin säilymistä tutkittiin koemielessä tarkemmin, ja ne kunnostettiin käyttökuntoon seuraavasti:
- Tk3 1139; Lievestuoreella 1970–79, kunnostettiin Pieksämäellä 1979.
- Tr1 1082; Ohenmäessä 1976–81, kunnostettiin Kuopion konepajalla 1981.
- Hr1 1004; Lievestuoreella 1970–81, kunnostettiin Kuopion konepajalla 1981.
- Vr1 669; Lievestuoreella 1970–81, kunnostettiin Kuopion konepajalla 1981. Yksityiskohtana veturin siirrosta mainittakoon, että se oli Lievestuoreella varastointiraiteen viimeisenä. Koemielessä se päätettiin nostaa raiteelta toiselle äskettäin maahan saapuneella uudella suurella Kirow EDK-1000 (Tnk 6) -raidenosturilla. Noston aikana nosturiin tuli vika. Takuuaikana ei omalle henkilökunnalle annettu lupaa yrittää korjausta, vaan odotettiin asiantuntijan saapumista DDR:stä.
Viimeksi mainittua neljää ja Tk3 1150:ttä on kunnostuksen jälkeen käytetty eri aikoina elokuvien teossa ja museojunaliikenteessä.
The policy of wide scale dieselisation, followed by the progress of electrification in the 1970s, resulted in the rapid withdrawal of the steam locomotives in service, a task completed by the end of 1975, the intention was then to “moth-ball” a number of the Vr1, Vr2, Vr3, Tk3, Tv1 and Hv3 class engines in addition to the Tr1 and Hr1 classes in their entirety.
At the request of the Ministry of Defence on 13 August 1968, the VR decided on 6 February 1969 to initially place 250 steam engines for outdoor storage at the military depots at Lievestuore, Ohenmäki and Haapajärvi (Vuorten-Vuori). The locomotives were externally treated and protected against the elements and could, in an emergency, be deployed to safeguard the transportation needs of the military forces.
However, on 1 March 1977, the VR decided to reduce the number of locomotives in the strategic reserves to 174, the deciding factor being the electrification programme that had extended beyond that originally proposed. All the Vr2, Vr3, Tv1 and Hv3 class engines were then to be removed from storage for withdrawal and scrapping.
The complete abandonment of the strategic reserves became an issue in the spring of 1984 after the general staff of the armed forces announced that the retention of steam locomotives for military requirements was no longer a military necessity. Here, a decisive factor was the reduction in and general lack of staff with the necessary skills for the operation and maintenance of steam locomotives. A further disadvantage was the removal of locomotive watering and servicing facilities throughout the rail system; the ready availability of road vehicles was also now regarded as sufficient to meet emergency crises. The fate of the steam motive power stock was then entrusted to a special
committee which issued its report in the spring of 1985. On the basis of this, the VR favoured keeping a number of engines at its disposal while seventy-five would be scrapped.
Locomotives removed from the strategic reserves and restored to running condition were:
- Vr2 965, Ohenmäki, 1973–77. The loco was experimentally coated with a new type of preservative, and hauled to Pieksämäki for inspection a year later. In December 1974, it worked under its own steam to Iisalmi to be restored again.
- Tk3 1150, Lievestuore, 1977. Restored at Pieksämäki in 1978 for film purposes.
- Vr1 795, Lievestuore, 1977–80. Restored at Pieksämäki in 1980 and sold a year later to Nokia Oy. The move involved being hauled from Pieksämäki to Riihimäki, before it ran under its own steam to Båtvik via Pasila.
Four locomotives taken from reserve storage for complete inspection and return to working condition were:
- Tk3 1139, Lievestuore 1970–79. Restored at Pieksämäki, 1979.
- Tr1 1082, Ohenmäki 1976–81. Restored at Kuopio workshops, 1981.
- Hr1 1004, Lievestuore 1970–81. Restored at Kuopio workshops, 1981
- Vr1 669, Lievestuore 1970–81. Restored at Kuopio workshops, 1981. A detail worth mentioning concerns the moving of no. 669 from the end of a storage track. It was decided to experimentally lift the loco from one track to another by means of a newly imported Kirow EDK-1000 (Tnk 6) giant crane. However, this broke down during the lifting and as the crane was still under warranty, it was then necessary to wait for an expert to come from the then GDR.
These four locomotives and Tk3 1150 were used for filming and heritage trains after their restoration.
